lauantai 11. helmikuuta 2012

Lähtö Intiaan ja ensimmäinen päivä


Noniin, täältä sitä Mumbaista asti kirjoitellaan! Meidän oli tarkoitus tehdä ensimmäiset bloggaukset ennen kun lähdemme matkaan, mutta emme sitten kerinneet. Kertokaamme siis alusta asti. Lennot oli siis Joensuu-Helsinki, Helsinki-Delhi ja Delhi-Mumbai eli vajaa 9 tuntia lentokoneessa istumista oli tiedossa, paitsi Jesselle joka lähti vasta Helsingistä matkaan. Ensimmäinen lento oli lähinnä lämmittelyä tulevaa lentoa varten, vaikka itselleni se oli 3.kerta kun olen lentokoneessa, muut olivat lentäneet puheista päätelleen enemmänkin, se varmaan selittikin miksi olin vähän väliä hukassa lentoasemalla miettien mitä pitää tehdä seuraavaksi. Onneksi sisäistin homman aika äkkiä. Sitten päästiin Helsinkiin, itse ensimmäistä kertaa Helsinki-Vantaa lentokentällä, helkutti sentään että oli siinä kokoa ja näköä (meikä on käynyt maailmalla joo...) Jessekin latteaan nauttien löydettiin sieltä väenpaljoudesta suhkot vaivattomasti. Siinä sitten vielä fiilisteltiin ja yritettiin sisäistää että tosiaan, me ollaan menossa Intiaan! Sinänsä hassua, että kenestäkään ei ollut havaittavissa minkäänlaista jännitystä, innostus ja kiinnostus taisi olla päällimmäisin tunne. Noh, sitten viimeiset savukkeet, puhelut ja virstan hallitut karkailut hoitamaan ennen Suomesta lähtemistä ja portille odottamaan. Siinä portilla jonottaessaan pyöri mielessä itsellä ainakin montakin asiaa mm. 7 tuntia istumista lentokoneessa kuulostaa pahalta ilman taukoja ja syöpäkääryleitä, mitenkähän tyttöystävä pärjäilee kotona, mitähän meitä Intiassa odottaa yms.  Kai sitä nyt vähemmästäkin menee pää pyörälle. Kun pääsimme lopulta koneeseen ja omille paikoilemme, siellähän odottikin mukava yllätys mistä Oscar puhuikin: Linux-käyttiksellä pyörivä henkilökohtainen viihdekeskus. Aluksi se vaikutti lupaavalta lelulta, koska ohjaimeenkin oli laitettu Super nintendon näppäimet. Eihän siellä sitten kuitenkaan ollut mitään Super Nintendo -pelejä, bähyy. Onneksi elokuvia ja TV-sarjoja löytyi yllin kyllin,   itse asiassa muutama uutuuskin oli listalla mm. Saapasjalkakissa. Harmi vain, että olin sen katsonut aikaisemmin sillä viikolla. Lento oikeastaan meni lähinnä leikkiessä ja manatessa hienolla henk.koht. viihdejärjestelmälle (se kaatuili muutaman kerran), katsella koiranpentuilmeellä lentoemäntiä ja näin saada lisää olutta, pohtien Kymppikerhon syvintä olemusta ja kyllähän sitä mustiin aukkoihin taidettiin jossain vaiheessa päätyä (kiitos Jesse ja Steven Hawking). Kukaan ei tainut juuri sillä matkavälillä nukkua, vaikka kyseessä olikin yölento. Itsekkin taisin ehkä puoli tuntia silmiä leputtaa, ei juuri väsyttänyt. Kun lopulta saavuttiinkin Delhiin, siellä odotti kauniit Delhin kaupungin valot. Miten ne vaan jatkui loputtomiin asti! Odotin vain auringonnousua kun sen säkenöinti osuisi Delhiin, mutta sitten kun se tuli. Sitä savusumun määrää, ei nähnyt kuin 200 metrin päähän korkeintaan. Onneksi pettymystä ei joutunut paljoa seuraamaan, tuli kiire seikkailessa kokolattiamattoputkiloissa, koko lentokenttä oli täynnä lattiamattoa, en kyllä itse haluaisi olla siivoamassa sitä! Sitten pääsimme Mumbaihin menevään koneeseen ja se näytti kuumottavalta ja yms yms. Aika loppuu meidän internetistä pärkkele! Täällä Mumbaissa odotti kerjääviä äitiä lapsien kanssa ja epämääräisiä tuijotuksia meitä kohtaan, varsinkin Even (länsimaalainen nainen taitaa olla aika kuuma kivi täällä) Käytiin lounaalla, jossa oli todella hyvää pöperöä ja tulista. Sen jälkeen seurasi veden metsästystä basaareista, ja lepäilyä rankan lentoreissun jälkeen. Siinäpä päivä menikin täällä, äsken käytiin vielä läheisessä katukeittiössä ottamassa iltapalaa, ja oli muuten hyvää kiinalaista! Ja siellä oli ensimmäinen paikallinen ihminen, jonka kanssa tuli juttuun, varmaan jo lisäilemässä facebookissa kavereiksi. Saa nähdä mitä huominen tuo tulleessaan, sitä odottellessa. Ps. Ensi kerralla varaan enemmän aikaa kirjoitukseen, ny se on moroo! 


Nuhaisin terveisin, Tolppanen

1 kommentti:

  1. Ensimmäinen etappi siis takana. Ottakaa paljon kuvia, nauttikaa ja etenkin oppikaa!

    VastaaPoista